Haastatteluja

Miesten ystävä

kuva8

Miesten puolustuspuheella kohauttaneen Heli Vaarasen elämään on osunut monta kunnon miestä. Yksi oli läheinen ystävä, toinen yksipuolisen rakkauden kohde, ja kolmatta Heli kosi nopeasti.

Kotiliesi 5/2016: Teksti Pirjo Kemppinen Kuvat Anton Reenpää/Otavamedia

Onko koirakin tärkeämpi kuin puoliso parisuhteessa elävälle naiselle? Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan Heli Vaarasen, 55, mielestä on yhä yleisempää, että mies tuntee näin. Kun Heli kirjoitti havainnoistaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tammikuussa, kyse ei ollut hetken mielijohteesta. Tehdessään parisuhdetutkimusta yliopistolla Heli havaitsi valtavan eron vastarakastuneiden ja vakiintuneiden parien välillä. Seurusteluajan tasa-arvoinen parisuhde muuttuu ajan kuluessa joksikin ihan muuksi. Nainen komentaa ja päättää, erityisesti kodinhoitoa, lasten kasvattamista, raha-asioita ja seksiä koskevissa kysymyksissä. Vallankäytön välineenä ovat lapset, jotka mies pelkää menettävänsä. ”Perheessä on periaatteessa kaikki hyvin, mutta jostain syystä miestä kohdellaan välttämättömänä pahana.” Miten Heli Vaarasesta tuli miesten puolustaja?

Hyvästi maaseutu

kuva3

Yliopistolla Heli koki pääsevänsä osaksi ihmeellistä maailmaa. Vuonna 2004 hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi.

Kun isä vuonna 1979 ehdotti tyttärelleen osallistumista Anian Neito -kauneuskilpailuun, Heli innostui. Hän näki kisan tilaisuutena, jota koulunkäynti ja muu elinpiiri eivät tarjonneet. Lapsuudenkodissa Hollolan Miekkiössä elämän keskipisteessä oli työnteko. Maalaistalossa ahkeroitiin arkisin aamuhämärästä iltahämärään. ”Sodan kokeneet vanhempani eivät puhuneet sanaakaan historiasta, maailmanpolitiikasta tai uskonnoista. He olivat käyneet neljä vuotta kansakoulua.” Koulunkäynti oli Helille tuskaa. Siellä puhuttiin asioista, joista hän ei ollut kuullutkaan. Yhdeksännen luokan Heli kävi kahteen kertaan, ja ammatinvalintapsykologi totesi, että lukio olisi ajanhukkaa. Heli siirtyi ammattikouluun kosmetologilinjalle. Kauneuskilpailuun hän osallistui, koska se oli mahdollisuus päästä pois maatilalta. Heli halusi nähdä maailmaa, vaikka mielikuva siitä oli hatara. ”Televisiossa näin ihmisiä, joilla oli päivälläkin juhlavaatteet. Se oli malli elämästä, jollaisen minäkin halusin.” Heli voitti. Sattumalta paikalla ollut ranskalainen kykyjenetsijä Christian Maillot tarjosi mallin töitä Pariisissa, eikä Heli epäröinyt.

Onneton malli

Ranskassa ja myöhemmin Japanissa Helille avautui uusi maailma. Hän ahnehti tietoa ympäröivästä maailmasta ja vuodatti sitä päiväkirjoihin. ”Hakeuduin aina seuraan, jossa puhuttiin kiinnostavista asioista: taiteesta, politiikasta, filosofiasta, teorioista…”
Heli oli kysytty malli, vaikka joutui taistelemaan pitääkseen painonsa kurissa. Hän oli tottunut fyysistä työtä tekevän maalaisen vahvaan ruokavalioon. Näytösmallin vyötärö ja lantio saatettiin mitata ennen kuin häntä tervehdittiin, mutta Heli ei kokenut sitä loukkaavana. Näytösten tarkoitus oli myydä vaatteita, ja Heli oli myyntiväline. Siinä ei ollut mitään henkilökohtaista. Pariisista Heli siirtyi malliksi Tokioon vuonna 1983. Töistä huolimatta hän ei viihtynyt siellä pitkään. Yhteiskunta tuntui vieraalta, ja seurustelusuhteet kariutuivat. Heli tunsi olonsa juurettomaksi ja yksinäiseksi, eikä työssä menestyminen riittänyt täyttämään tyhjiötä. ”En ollut lainkaan urakeskeinen. En rakastanut rahaa enkä kerännyt sitä.” Suurin haave oli löytää rakkaus. Vähäinen ihastus ei riittänyt. ”Halusin kirjoista omaksumani mallin mukaisen suuren rakkauden. Rakkauden, jonka vuoksi voisin vaikka kuolla.” Vietettyään kesän Suomessa Heli päätti hakeutua taas uuteen kaupunkiin.

New Yorkin piireihin

Muutto New Yorkiin oli ehkä suurin käännekohta Helin elämässä. Jo alkumetreillä mallin työt vaihtuivat taiteeseen, kun Heli sai stipendin ja pääsi tunnetun taidemesenaatti Stuart Pivarin taidekouluun. Pian Pivarista ja tämän hyvästä ystävästä, kuvataiteilija Andy Warholista, tuli Helin ystäviä. Heli jopa muutti Pivarin asunnon ylimpään kerrokseen. Kolmikko nauroi samoille asioille, ja yhteinen harrastus oli taiteenkeräily. Sunnuntaisin kolmikko kierteli limusiinilla kirpputoreja. Helin hamstrasi musiikkiaiheisia koruja, joista suuri osa on yhä tallella. Reilun kolmenkymmenen vuoden ikäero oli vain eduksi. Ikäisiään miehiä Heli piti kypsymättöminä. Häntä ahdisti näiden vakavuus ja ainainen painostus avioliittoon. Andy ja Stuart olivat erilaisia. Tosin Andylta Heli sai isällisiä neuvoja. ”Hän kehotti naimaan rahaa. Andy oli äärettömän nuuka ja ahkera. Hän varjeli jatkuvasti rahapussiaan. Limusiininkin kustansi Stuart.” Miehet pitivät Helistä, koska hän kohteli heitä tavallisina ystävinä. Heli ei palvonut miehiä eikä kinunnut yhteiskuvia tai nimikirjoituksia. Miesten myötä Helistä tuli osa New Yorkin kulttuuriväen sisäpiiriä. Avajaisia ja hyväntekeväisyysgaaloja riitti, samoin emännöitäviä juhlia. Ajelut limusiinilla muuttuivat arjeksi. Nyt se oli toteutunut: Heli eli lapsuuden unelmaansa. Juhlavaatteisiin sai pukeutua halutessaan päivälläkin. Entä romantiikka? Heli oli rakastunut Stuart Pivariin, mutta Stuart ei tuntenut samoin, hänen rakkautensa oli platonista. Stuart halusi puolisokseen vanhaan teollisuussukuun kuuluvan seurapiirinaisen. ”Tavallisena maalaistyttönä en tullut kysymykseenkään.” Andy Warhol kuoli helmikuussa 1987. Heli oli muistotilaisuudessa mielestään ainut, joka itki. ”Kaupungin seurapiirielämä oli suurta teatteria. Siinä mukana olleet ihmiset eivät pystyneet keskeyttämään näytelmäänsä surrakseen. Ehkä aidosti surullinen oli vain näyttelijä Bianca Jagger, joka myös oli Andyn hyvä ystävä.” Andyn kuoleman jälkeen Helin ja Stuartin suhde ei enää ollut entisellään. ”Miksi olisimme hengailleet kahden, kun meillä ei ollut intiimiä suhdetta? Yhdessäolo muuttui oudoksi Andyn kuoltua.” Heli päätti palata Suomeen.

kuva1

Heli puhuu koirastaan käyttämällä pronominia hän, ei se. ”Samu on mysteerirotua. Maalla hän saa kulkea aina vapaana.

 

 

Naimisiin nopeasti

Heli näkee elämänsä sykäyksinä. Jakso maailmalla päättyi ja Suomessa alkoi seuraava. Sen aikana hän perusti perheen ja hankki uuden ammatin. Heli halusi naimisiin ennen kuin täyttäisi 26 vuotta, se oli rajapyykki aikakauden määrittämälle vanhan piian iälle. Heli kosi miestä, jonka kanssa oli seurustellut käydessään Suomessa. Heli oli valtavan rakastunut, samoin mies. Miksi odottaa? ”Kosinta on käytännön asia, jossa on kyse elämässä eteenpäin menemisestä.” Pari vihittiin lokakuussa 1987. Tytär syntyi vuonna 1989, poika reilua vuotta myöhemmin. Heli jatkoi mallina, mutta etsi töitä muiltakin aloilta. Hän haki muun muassa Radio Cityn pr-henkilöksi. Haastattelussa kysyttiin todistuksia. Heli totesi palanneensa koulutusyhteiskuntaan, jossa ketään ei kiinnostanut, missä hän oli ollut, keitä tunsi tai mitä kieliä osasi. Koska aiemmat kokemukset koulusta olivat huonoja, Heli aloitti opiskelun lukiossa salaa. Muutaman kurssin jälkeen hän huomasi saavansa erinomaisia arvosanoja. Laudaturin ylioppilaspapereilla ja ruotsinkielen taidolla Heli pääsi opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliselle osastolle. Avautui aivan uusi maailma, jossa Heli oli onnellinen. Maisterin tutkintoa seurasi sosiologian väitöskirja Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa. Promootiossa Heli ajatteli, että on hän sentään päässyt aika pitkälle perunapelloilta. Heli jatkoi mallin töitä vuoteen 2008, jolloin aloitti nykyisessä työssään Väestöliitossa. Miten akateeminen maailma otti vastaan kansainvälisen mallin? Heli hymyilee. ”Onneksi harva siellä lukee naistenlehtiä.” Kerran yliopistolle ajaessaan hän näki itsensä uimapuvussa bussipysäkin mainoksessa. ”Silloin joku taisi mainita, että kuvan henkilö on näköiseni.”

Etsikkovaihe

Heli räväytti miesten oikeudet ja hyvinvoinnin keskustelun aiheeksi. Miksi? ”Jos miehet olisivat tehneet sen itse, heidät olisi nauraen mitätöity olemattomiin.” Miehet ansaitsevat Helin mielestä puolustajan, eikä hänellä ole mitään tehtävää vastaan. Hän ymmärtää miehiä. Lapsena Heli leikki poikien kanssa. Hän hoiti pikkuveljeään ja pelasi poikaporukassa jääkiekkoa. Montaa elämäänsä kuulunutta miestä Heli arvostaa valtavasti: esimerkiksi isäänsä, ex-miestään ja appeaan, sekä Andyä ja Stuartia. Helin avioliitto päättyi eroon vuonna 1995. Aikuistuneet lapset ovat muuttaneet omilleen, eikä lapsenlapsia vielä ole – niistä Heli kyllä haaveilee. ”Olen tottunut olemaan tarpeellinen, mutta nyt ei ole hoivattavaa. Odotan seuraavaa vaihetta.” Heli viittaa sosiaalipsykologian teorioihin, joiden mukaan hänen tehtävänsä nyt alkaneessa ikävaiheessa on siirtää oppimaansa seuraaville sukupolville. Mikä on Helin opeista tärkein? ”Rakkaus perheessä. Se ei pääty mahdolliseen eroon. Perhe pysyy, vaikka rakkauden luonne muuttuisi.”

 

kuv6

Maailmalla koti-ikävä valtasi, kun nenään tuli heinän tuoksu. ”Ikävöin pieniä sisaruksia, hevosia ja lehmiä. Lehmä on ihana eläin, valtavan lempeä ja rakastettava.”

Heli Vaaranen (o.s. Kokkala)
Syntynyt: 1961 Lammilla.
Perhe: Kaksi aikuista lasta.
Ura maailmalla ja mallina: Kansainvälinen malliura vuosina 1979–1987. New Yorkissa taidevälittäjänä ja taideassistenttina 1986–1987. Valokuva- ja näytösmallina Suomessa 1987–2008.
Akateeminen ura: Tutkijana Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella vuoteen 2008. Väitöskirja kaahailukulttuurista 2004. Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja ja psykoterapeutti sekä Väestöliiton parisuhdesivuston vastaava päätoimittaja.
Kirjoja: Nuoruudenmuistelmat Sunnuntaina Manhattanilla ilmestyi 2014. Muistelmien toinen osa ilmestyy 2017.